torstai 19. joulukuuta 2013

Lapin Vasemmistonuoret leirillä: asuntopolitiikka, syrjäseudut, metsätalous

Lapin vasemmistonuoret järjestivät 13.-15.12 leiriviikonlopun Rovaniemen Hirvikarissa. Viikonloppu mentiin toverillisissa tunnelmissa vaihtelevan ohjelman siivittämänä syrjäseututeemalla. Perjantaina ohjelmaa aloiteltiin vapaamielisesti pikkujoulutunnelmissa ja sauna lämpesi tietysti leirin jokaisena päivänä.

Lauantain ohjelma painottui järjestön koulutuksiin. Etelän vahvistuksista leirillä vieraili Vasemmistonuorten pääsihteeri Mai Kivelä esitellessään Vanun uuden asuntopoliittisen kamppanian. Kamppanian sanoma kuuluu lyhyesti: Kämppä on kansalaisen perusoikeus, johon jokaisella tulee olla mahdollisuus. Esimerkiksi Rovaniemellä on opiskelijakaupunkina kova kysyntä edullisista vuokrayksiöistä. Sen sijaan suuremmista vuokra-asunnoista ei ole uupeloa. Lapin kunnista myös mm. Sodankylässä kärsitään asuntopulasta. Kaivostoiminta on herättänyt kunnan väestönkasvun nousuun ja työntekijöille ei ole asunnon rakentamisen sijaan useinkaan muita vaihtoehtoja. Vasemmistonuoret vaatii lisää julkista vuokra-asuntotuotantoa.

Eduskunnan terveiset nuorisoliittolaisleirille toi Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi. Poliittista keskustelua käytiin mm. metsätalouspolitiikasta. Lapin Vasemmistonuoret on huolissaan puheista yhtiöittää metsähallitus. Valtionfirman yhtiöittäminen olisi askel kohti keskittämistä ja näin ollen leikkauksia. Suomalaisilla on kansainvälisellä mittapuulla erityinen asema luonnossa liikkumiseen ja ainutlaatuisiin eräkokemuksiin kuten kansallispuistoissa kulkemiseen ja yöpymiseen ilmaisissa autiotuvissa. Näistä palveluista haluamme pitää kiinni.

Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman esitteli samana iltana myös Lavanun syrjäseutupoliittisen kamppanian. Kamppanian pääkohdista erityisesti SOTE-uudistus ja opiskelijapaikkaleikkaukset herättivät laajaa keskustelua. Lapin Vasemmistonuoret jatkaa kamppailuaan syrjäseutujen asuttuna pitämiseksi. 


Syrjäseutukamppanian asiakirjana toimiva Vapaa Pohjola-manifesti löytyy täältä.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Salla, keskellä ei mitään


Sallan kunta on monella tapaa hyvä esimerkki lappilaisesta harvaanasutusta kunnasta, jossa on kuitenkin hyvä henki ja tahto ajaa asioita eteenpäin. Vajaan neljäntuhannen asukkaan kunta tekee valtavasti töitä saadakseen rautatien Venäjälle ja tätä kautta Jäämerelle, luodakseen näin ollen entistä paremmat puitteet ylläpitää kunta itsenäisenä, vahvana toimijana Itä-Lapissa. Kunta on myös tänä vuonna investoinut metsään sekä tehnyt päätökset uusista matkailupalveluista. Tulevaisuuteen on kova usko.

Sallalla on kuitenkin ongelma. Ongelman nimi on kyläkoulut. Sallan kunta on erittäin laaja alue. Lähes 6000 neliökilometrin alueelle mahtuu kuitenkin ensi lukuvuonna enää vain yksi peruskoulu ja se on suurempi ongelma kuin luvut edes antavat olettaa. Kyse ei ole pelkästään siitä, että nyt lakkautuspäätöksellä jyrättiin kolme kyläkoulua, Kursun, Kelloselän ja Hautajärven koulut, vaan siitä miten Sallan kunta suhtautuu keskustaajaman ulkopuolisiin seutuihin. 

Unohtamatta päätöksistä johtuvia järjettömän pitkiä koulumatkoja pienille oppilaille, on kyse myös syrjäseutujen arvostuksesta kunnallisessa päätöksenteossa. Mikäli Sallan kunnanvaltuusto ei anna arvostusta hiukan kalliimmille kyläkouluille kunnan alueella, kuinka se voi odottaa, että eduskunta antaa arvostuksen kaukaisessa Itä-Lapissa sijaitsevalle Sallan kunnalle?

Mikäli me haluamme saada etelän vallanpitäjien arvostuksen kaukaiselle Lapille, on meidän opittava eurojen lisäksi arvostamaan meidän erilaista asemaamme tässä maassa. Pohjoisen oppilaat tuskin tulevat koskaan kulkemaan raitiovaunulla suurkouluun, mutta silti meidän on arvostettava koulutuksemme korkealle ja annettava sen avulla mahdollisuus myös syrjäkylille elää. Laaja peruskouluverkko on meille tulevaisuuden tae. Kouluja tarvitaan myös keskelle ei mitään, aivan kuten Sallan kuntaakin.

Ville Luotola
Lapin Vasemmistonuoret

tiistai 3. joulukuuta 2013

Rovaniemen Vasemmistonuoret: Kokoomus vie paikallisilta luonnonrauhan



Väite on myös yleistä luettavaa median yleisönosastoilta. Rovaniemen Vasemmistonuoret vastustaa mökkikylillä kyllästettyä Ounasvaaran kynimistä. Vaaran käyttöaiheet kaupunkilaisille perustuvat enemmän tai vähemmän vaaran koskemattomaan ympäristöön. Opiskelijat kiittävät helposti saavutettavista tulistelupaikoista, koiranulkoiluttajia tulee vastaan aina luontopolulle poiketessa ja hiihtäjille on suotu ympäristö, jossa voi nauttia metsiköstä lähes kaupungin välittömässä läheisyydessä. Rovaniemelle muuttaneet kertovat yleensä osasyyksi tuloonsa helposti saavutettavat luontopalvelut. 

On erikoista, että vaaran valjastamista mökkikylille pidetään elinehtona Rovaniemen matkailuelinkeinon kehittämiseksi. Keskustassa on meneillään pari isoa hotellihanketta ja mökkikylissä on kokonaisvaltaisesti kävijävajetta. Aiemmin rakennetut tuvat edustavat lomamatkailun arkkitehtuurille samaa, kuin Helsingissä Pasilan kaupunginosassa harmaat elementtikerrostalot sikäläiselle rakennuskulttuurille. Rovaniemen tulisi tukea syrjäkyliensä mökkimatkailun kehitystä ja pestä kätensä tusinarakentamiselta, joka vie selkeästi maisema-arvoa ja viihtyisyyttä paikallisille tärkeältä virkistysalueelta.

Näkymä Ounasvaaralta itään
Ounasjokisuulle avautuu yhä komea maisema aivan ydinkeskustasta. Ei olisi kaupunkilaisten tai siellä yöpyvien turistien edun mukaista tehdä Kemijokivarren näkymästä turistilähiömaisemaa. Kaupungin tulisi kehittää matkailua kestävällä tavalla panostamalla luonnonmukaisuuteen ja ympäristön vetovoimaan.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Vasemmisto-opiskelijat: Tiina Parkkinen puheenjohtajaksi, Ville Luotola Rovaniemeltä hallitukseen

Rovaniemeläinen 25-vuotias luokanopettajaopiskelija ja korkeakoulupoliitikko Ville Luotola on valittu Vasemmisto-opiskelijoiden hallitukseen. Luotola vaikuttaa Rovaniemellä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana sekä muun muassa kaupungin vapaa-ajanlautakunnassa. Tampereella 16.11. järjestetty Vasemmisto-opiskelijat ry:n liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi 25-vuotiaan helsinkiläisen uskontotieteen opiskelija Tiina Parkkisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin journalistiopiskelija Vesa-Ville Väänänen, 25, Oulusta sekä poliittisen historian opiskelija Vihtori Suominen, 20, Helsingistä. ”Ville on ollut merkittävässä roolissa ylioppilaskunnan toiminnassa sekä aktivoinut paikallistoimintaan paljon uusia innokkaita ihmisiä. Hänen merkityksensä Punapippurin vaalivoitossa ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa on ilmeinen. Odotan innolla, millaisiin saavutuksiin hän yltää opiskelijoiden edunvalvontatyössään valtakunnan tasolla.”, toteaa väistyvä puheenjohtaja Antti Kettunen. ”Olen todella innoissani valinnastani hallitukseen ja tulevasta vuodesta.Tulemme jatkamaan taistelua laadukkaan koulutuksen puolesta. Ensi vuoden pääteemana on toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Lisäksi aiomme keskittyä tasa-arvon kehittämiseen koulutuksessa, niin sen saavutettavuudessa kuin yhteisöissä koulujen sisälläkin.”, linjaa Ville Luotola Vasemmisto-opiskelijat on valtakunnallinen punavihreä opiskelijajärjestö, joka toimii tasa-arvoisen ja opiskelijalähtöisen koulutuspolitiikan puolesta. Toimintaa ohjaavat vasemmistolaiset ja ekologiset arvot. Vuonna 2013 Vasop oli korkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaaleissa suosituin poliittinen opiskelijajärjestö. Hallitukseen valittiin lisäksi Rosa Heikkinen (Jyväskylä), Hanna Louhimo (Oulu), Pinja Laukkanen (Oulu), Veera Kaleva (Tampere), Jaakko Rissanen (Helsinki), Joonas Kinnunen (Helsinki), Niina Jurva (Tampere), Ville Luotola (Rovaniemi) ja Sini Savolainen (Mikkeli). Varajäseniksi valittiin Aleksi Karppinen (Tampere), Jari Kokko (Helsinki) sekä Anni Granat (Tampere). Lisätietoja pääsihteeri Jussi Nuortimo, paasihteeri@vasemmisto-opiskelijat.fi, 050 524 7562 hallituksen jäsen Ville Luotola, ville.luotola@lyy.fi, 0400 632 540

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vapaa Pohjola-manifesti

Pitkät välimatkat, katoavat palvelut, elinkeinoelämän haasteet ja poismuutto ovat suomalaisen syrjäseudun arkipäivää. Vastuu on sysätty kansalaisille, vaikka myös yhteiskunta ajaa ihmisiä kohti urbaania elämää. Päätökset tehdään kapeakatseisesti sen mukaan, missä väkeä vilisee. Kansanedustajien vaikutusalue on maantieteellisesti koko maa. Harva päättäjä kuitenkaan tietää, miten suurimmassa osassa Suomea eletään. Pelkästään väkilukuun perustuva vaalitapa ajaa kaupunkiseutujen kehittymistä ja syrjäseutujen näivettymistä.

Lapin maakunnan pinta-ala kattaa noin kolmasosan maamme alasta. Vaalipiiristä, joka kattaa koko maakunnan, valitaan kuitenkin vain seitsemän kansanedustajaa kahdestasadasta. On järjenvastaista ja epäoikeudenmukaista ajatella, että näin valtavan alueen ääni saataisiin kuuluviin seitsemän poliitikon voimin. Lapin Vasemmistonuoret vaatii syrjäseutuja edustavien vaalipiirien kansanedustajakiintiöiden kasvattamista. Lapin maakunta poikkeaa olosuhteiltaan ja elinkeinorakenteeltaan selkeästi muusta Suomesta. Yhteneväisyyksiä on enemmän Ruotsin ja Norjan Lapin kuin Etelä-Suomen kanssa. Poliittinen äänitorvi tulisi ojentaa heille, joilla on oikeasti tietoa alueen elämästä. Maakunnan itsemääräämisoikeutta on lisättävä.

Lapin Vasemmistonuoret vaatii suhteellisuudentajuista liikennepolitiikkaa. Vastustamme kilometreihin pohjautuvaa tienkäyttöveroa. On epäoikeudenmukaista, että rivikansalaiselta peritään tasaveroa kun matkaa rautakauppaan kertyy 100 kilometriä enemmän kuin kaupunkilaisella. Yksityisautoilua tulee helpottaa alueilla, joilla sen käyttö on olosuhteiden puitteissa pakollista. Vastaavasti alueilla, joilla yksityisautoilun tarvetta ei ole, autoilua tulee verottaa enemmän. Tämä mahdollistetaan suurten asutuskeskusten ruuhkamaksuina ja autoilijoiden syrjäseutulisinä alueilla, joissa julkisen liikenteen käyttö peruspalveluiden saavuttamiseksi on käytännön mahdottomuus.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus maksuttomaan ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Lapista tullaan vuoteen 2014 mennessä leikkaamaan 13,5 prosenttia kaikista opiskelupaikoista. On lyhytnäköistä perustella leikkauksien kannattavuutta hakijoiden lukumäärällä sillä opiskelupaikat saadaan täytettyä. Alueella, jolla asukkaita on vain 180 000, ei tapahdu samanlaista ryntäystä kouluihin kuin miljoonan asukkaan keskuksessa. Opiskelupaikkojen keskittäminen kasvukeskuksiin pitkittää välimatkoja opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä. Se myös eriarvoistaa koulutuksen saavutettavuutta kaupungissa ja syrjäseuduilla asuvien nuorten kesken.

Päättäjien suhteellisuudentajun puutteesta kertoo ennen kaikkea SOTE-uudistus, jonka mukaan vain 50 000 asukkaan kuntien on mahdollista järjestää sairaalatasoiset ja 20 000 asukkaan kuntien terveyskeskustasoiset palvelut. Tämä tarkoittaisi Lapissa käytännössä sitä, että kolmen sijasta maakunnassa olisi vain yksi sairaala ja vain kolmella kunnalla kahdestakymmenestäyhdestä olisi oikeus omaan terveyskeskukseen. Myös pienten kuntien asukkailla tulee olla oikeus terveydenhuoltoon. Palveluiden kehittämistä tulee perustella ihmisoikeuksilla, ei rahalla. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen tulisi olla vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alaisuudessa, kun taas kunnat huolehtisivat perusterveydenhuollosta. Kuntien valtionosuuksien tulisi turvata peruspalveluiden tuottaminen kaikissa kunnissa, jolloin vakavaraiset kunnat osallistuvat enemmän heikompien kuntien peruspalveluiden kustannuksiin.

Tienkäyttöpohjaisen verotuksen vaikutukset syrjäseuduille


Lähiaikoina keskustelussa on ollut valtiovallan tarve muuttaa autoverotusta nykyisestä auton ostohintaan lisättävästä verosta autolla varsinaisesti ajetun matkan verottamiseen. Kyseinen uudistus on tie oikeaan suuntaan verotuksen siirtämisestä varsinaiseen käyttöön ja tämä tukee hyvin valtiovallan tahoa painottaa vihreyttä verotuksessa ja tuoda saastuttavat lähteet verolle. Suomen kasvihuonekaasujen päästöistähän 20% tulee liikenteestä.

Ongelman kyseinen verotus muodostaa kuitenkin syrjäseuduille, joissa yksityisautoilu on elinehto johtuen palveluiden keskittämisestä kuntakeskuksiin, jolloin syrjäkylältä matkaa palveluiden ja työn ääreen voi olla jopa yli 100 kilometriä suuntaansa, joka tuo päivässä yli 200 kilometrin matkat. Nyt kun oletetaan verotuksen olevan suoraan kilometripohjaista ja kaikkialla samanarvoista syntyy Lapissa kestämätön tilanne, sillä Lapissa eläjän ajomatkat voivat olla jopa kymmenkertaiset Etelä-Suomessa asuviin verrattuna, jotka asuvat suhteellisen lähellä palveluita ja työpaikkoja. Etelä-Suomessa asuvilla myös on hyötynä toimiva julkinen liikenne, jota Lapissa ei ole voitu toteuttaa tehokkaasti johtuen pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta.

Vaihtoehtona tienkäyttöpohjaiseen veroon voisi olla Lapissa ja muilla tietyt kriteerit täyttävillä alueilla jaettava syrjäseutuavustus, joka voisi olla muodoltaan seuraavat: Ensimmäisenä vaihtoehtona voisi olla suora raha, joka maksetaan kriteerit määräämällä alueella asuvalle henkilölle ja se on tarkoitettu matkakulujen korvaamiseen ja näin edessauttaisi syrjäseutujen asuttuna pitämisessä. Toinen vaihtoehto on selkeä verohelpotus, joka poistaisi osittain kilometripohjaisen verotuksen tai muodostaisi katon, jonka yli verotus ei nousisi syrjäseudulla asuvilla.

-Jesse Korhonen/ vpj LaVanu

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kommentti petoeläinkeskusteluun


Maa- ja metsätalousministeriö on antanut siunauksen useammille ilveskaadoille. Asiasta tiedotettiin jo kesäkuussa, mutta nyt keskustelu on kiihtynyt. Nykyinen suurpetopolitiikka kertoo jälleen päättäjien lyhytnäköisyydestä ja tarkoitusperien hukkaamisesta. Esimerkiksi Utsjoelle siirretään Ranualla (eläinpuisto) kasvatettuja ilveksiä kannan kasvattamisen ja luontoon sopeuttamisen nimissä. Puollan vahvasti eläimien istutusten vähentämistä tulevaisuudessa mieluummin kuin kaatolupien lisäämistä. Ilveskannat ovat nousseet parilla sadalla yksilöllä viime vuodesta. Tulevaisuudessa poro- ja maaseutuelinkeinojen harjoittajat tulevat ottamaan luonnonsuojelujärjestöjen kanssa turhaan yhteen lyhytnäköisen politiikan vuoksi.  Onkin varsin harmittavaa, että petoja siirretään nyt pohjoiseen tapettavaksi. On myös sääli, että porosurmien vuoksi kiistelty laji ahma on jäänyt tällaisen tilanteen jalkoihin keskustelussa. Molempien lajien kannat ovat viime vuosina olleet nousussa ja luonnon monimuotoisuuden ja elinkeinonharjoittamisen tasapaino tulisi saada pikaisesti paremmin kasaan. Kantalajien säilymisen turvaaminen on maassamme elintärkeää, mutta luonnonsuojeluun nojaavat päätöksetkään eivät saa enään nojata kymmeniä vuosia vanhaan tietoon tai perintöön. Pohjoisten maaseutuelinkeinojen harjoittajien eläimet joutuvat usein turhaan surman suuhun kaatolupien byrokratian vuoksi.

-Jussi Öman/pj LaVanu

perjantai 6. syyskuuta 2013

Järjestöbyrokratiakurssi, pyhiinvaellus ja fuksimessut!

Morjens! Uutena piirisihteerinä oppivelvollisuuksiini kuuluu perehtyä monimutkaiseen, mutta mielenkiintoiseen byrokratian viidakkoon. Tähän antoi mahdollisuuden 30.8.-1.9.2013 järjestetty Sinun täytyy astua johtoon -kurssi, jossa toimin Lapin edustajana. Sillä välin, kun olin matkoilla Lapin Vasemmistonuoret edustivat fuksimessuilla. Saldona oli kuusi uutta jäsentä! Kiitos.

Punaisen Tampereen kautta Poriin
Vanhana Tamperelaisena oli onni, että yöjunani oli Tampereella jo ennen aamun sarastusta. Tehokkaana ajankäyttäjänä päätin tutustua Tampereen punaiseen puoleen. Aloitin aurinkoisen päiväni aamiaisella Amurin työläiskorttelissa. Amurin Helmi tarjosi maukkaan ja ravitsevan aamupalan nostalgisessa ympäristössä. Kävellessäni keskustan katuja en voinut olla miettimättä kansalaissodan tunnelmia ja taisteluja. 

Toinen pyhiinvaelluskohteistani oli Lenin -museo. Museo on paikka, jossa Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran 1905. Tässä rakennuksessa Lenin antoi siunauksensa Suomen itsenäisyyshankkeelle.  Museo tarjosi kattavan paketin Leninin historiasta ja Neuvostoliiton synnystä. Punainen henki leimusi rinnassani ammentaessani mieleni täyteen arvokasta historiaa. Markkinatalouteen sekaantumista en voinut välttää, vaan lähdin mukanani repun täydeltä hienoja Neuvosto-aiheisia matkamuistoja. Lenin -museo on jokaisen itseään kunnioittavan vasemmistolaisen ehdoton vierailukohde.

Matka kohti Poria
Legendaarisessa Ravintola Saludissa syödyn lounaan jälkeen matka jatkui kohti Poria. Porissa asetuimme mukavasti SPR:n leirikeskukseen. Kolmipäiväinen kurssi sai luvan alkaa.
Kurssi oli täynnä tiukkaa tietoa järjestön pyörittämisestä, rahahanoista, tiedottamisesta, tasa-arvosta ja kaikesta mitä järjestöihmisen täytyy tietää. Kurssi auttoi "rakastamaan" byrokratian käänteitä ja ymmärtämään niiden tarjoamat edut, mutta myös varjopuolet. Loppujen lopuksi byrokratia on edellytys demokratialle ja ihmisten tasa-arvoiselle kohtelulle.

Ohjelmaan kuului tietenkin rentoa meininkiä ja saunomista kauniissa merimaisemissa. Suosittelen lämpimästi ensi vuonna järjestettävää järjestöbyrokratiakurssia kaikille järjestössä toimiville!
"Opi perusasiat, Se ei riitä, mutta opi ne, Niille joiden aika on tullut, Se ei koskaan ole liian myöhäistä". Sinun täytyy astua johtoon! 

-Eetu Ahola/Piirisihteeri LaVanu

tiistai 13. elokuuta 2013

RoVanu Simerockissa

Vielä on kesää jäljellä

Rovaniemi valmistautui tulevaan syksyyn rokkaamalla Simerockissa 9.-10.8.2013. Simerock tarjosi tälle pohjoiselle,  kylmenevälle mutta eloisalle pienelle kaupungille kaivattua nuorisokulttuuria. Pääesiintyjinä nähtiin Cheek ja jäähyväisiä jättävä PMMP. Lavalla nähtiin myös meidän oma ylpeytemme Mikko Hyyryläinen Reindeer Kalashnikovin riveissä.

Rovaniemen vasemmistoaktiivit eivät voineet olla osallistumatta näihin karkeloihin. Pystytimme fasismivapaan leirin festarin porttien läheisyyteen. Vietimme viimeisiä kauniita kesäiltoja hyvien tovereiden ja asiasta kiinnostuneiden seurassa tavoittaen paljon nuoria ja samanmielisiä keskustelukumppaneja. Vaikka emme sytyttäneet kaikkien festarivieraiden sydäntä, niin ainakin tarjosimme sytykettä heidän savukkeillensa ja kyniä ristikoiden täyttämiseen. 


Rovaniemen Vasemmistonuoret toivottavat erittäin hyvää alkavaa syksyä kaikille!

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ympäristöministerin on kuultava paikallisia!

Lapin vasemmistonuoret peräänkuuluttaa jotakin rotia Kilpisjärven kansallispuistohankkeeseen. Punavihreän ympäristöpolitiikan nimissä on taattava kilpisjärveläisten elinkeinonharjoitusmahdollisuudet. Enontekiön kunnalle matkailu on perinteisen poroelinkeinon ohella tärkeä tulonlähde. Alueen ainutlaatuisesta luonnosta huolehtimisen ohella täytyy taata paikallisten mahdollisuus asua heille rakkaalla maaperällään. Kilpisjärvi on ollut asutettuna jo 6500 vuotta ja samat suvut ovat saaneet kautta aikain pyytää kalaa, hankkia riistaa ja harjoittaa luonnonläheistä elämäntyyliään. Kohtuuttoman tiukat säädökset saattavat estää paikallisten pääsyn moottorikelkalla tunturiin. Kilpisjärven kansallispuistoa kannattavat käytännössä vain poromiehet, sillä Ville Niinistö on sallimassa heidän kelkkailunsa elinkeinon ohella.

”Suomalaiset ovat nykyään jo niin vieraantuneita luonnosta, ettei tajuta enään ajatella asioiden tarkoitusperäisyyttä. Muille kuin poromiehille suunnattu moottorikelkkailukielto ajaa paikalliset pois heidän perinteisiltä kalavesiltään ja riistamailtaan. Tällainen city-ihmisen harjoittama luonnonsuojelu vieraannuttaa kansaa luonnosta entisestään.” Kertoo Lapin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman.

Lapin Vasemmistonuoret kannattaa selkeitä kelkkailureittejä, joilla voi myös viihdyttää turisteja ja harjoittaa matkailuelinkeinoa. Valtio onkin nyt myös sulkemassa Kilpisjärveltä rajavartioaseman, joka on täysin käsittämätön ratkaisu alueen luonnonsuojelun kannalta. Alueen kelkkailureitit on jo nyt tarkkaan määritellyt ja rajavartiostolla on tärkeä rooli luvattomien kelkkailijoiden kannalta. Lapin Vasemmistonuoret kokeekin rajavartiolaitoksen sulkemisen ja kansallispuistokeskustelun erittäin ristiriitaisena.

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Markkinoiden satoa



 Kittilän kesämarkkinat taittuivat lämpimään ja aurinkoisen sään saattelemina loppuun Lapin vasemmistonuorten kojun osalta. Tapahtuman aikana paikalla kävi useita kymmeniä nuoria kittiläläisiä ja ulkopaikkakuntalaisiakin. Kokonaisuudessaan tempaus tavoitti suuren yleisön eri-ikäisiä politiikasta kiinnostuneita henkilöitä. Näistä osa oli kiinnostunut aatteen liekin kantamisesta, toiset punnitsivat vaihtoehtoja eri poliittisten ryhmittymien välillä ja osa pysyi puolueettomina. Kuitenkin kaikkien paikalla käyneiden kanssa saatiin aikaan rakentavaa keskustelua ja herätettyä politiikan kiinnostusta nuorisoon.

Vasemmistonuorille Kittilän kesämarkkinat keräsivät 7 uutta jäsentä, joka on loistava saavutus Lapin piirin ja paikkakunnan väilukuun nähden. Nuorten poliittinen herääminen takaakin Kittilän Kunnan alueella ja varsinkin Kittilän kirkonkylällä aktiivisemman VaNun paikallistoiminnan.

Toverit Korhonen ja Hyyryläinen edustamassa Vasemmistonuorten teltalla
Parannettavaakin tapahtumassa oli, mm. näkyvyyden suhteen, mutta ensivuonna tämä tullaan ottamaan huomioon Vasemmistoliiton ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa: Paikalla kun tulee olemaan useampaa ikäpolvea ja paikallinen nuorisokin pääsee astumaan remmiin ja johdattamaan Vasemmistonuoret uuteen nousuun Lapissa!

Tervetuloa ensivuonakin teltallemme Kittilän kesämarkkinoilla ja toverit, pitäkää aatteen lippu korkealla. Tulevaisuus on vielä edessä!

- Jesse Korhonen /Lapin vasemmistonuorten varapuheenjohtaja


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Puheenjohtajan tervehdys

Huomio toverit!

Lapin vasemmistonuoret tekee viimeisen ponnistuksen siirtyessään interwebin taikamaailmaan. Kapitalismin liukuvoide luistaa netissä, mutta sosialismin punainen käpälä nostaa tästä lähtien pohjoista ääntään punavihreän politiikan hengessä myös täällä. Sivuston tarkoitus on luoda pienen kynnyksen julkaisukanava kaikille avoimelle vasemmistolaiselle asia- sekä mielipidetekstille. Tietenkään pipo ei ole pohjoisen pakkasissa turhaan kiristämässä, vaan julkaisemme myös keveämpiä terveisiä ja mediaa.

Lapin Vasemmistonuoret:
  • Vasemmistonuorten pohjoisin ja toimialueeltaan laajin piirijärjestö
  • Vasemmistonuoret on poliittinen punavihreä nuorisojärjestö, joka toimii kaduilla ja kabineteissa. LaVanu myös tunturissa!
  • Pyrimme edistämään ihmisten välistä tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, vaalimaan luonnon monimuotoisuutta, säilyttämään haja-asutusalueet asuttuina ja asettamaan ihmisarvon markkinavoimien edelle. 
  • Lapin Vasemmistonuorten toimintatapoja ovat mm.  mielenosoitukset, kansalaisjärjestötoiminta, erilaiset tapahtumat, kannanotot, kampanjat jne.

Piirijärjestö keskittyy tänä vuonna suuntaamaan äänensä valtakunnallisesti retuperällä rehottavan aluepolitiikan puolesta. Lappi on pinta-alaltaan valtava n. 1/3 maan pinta-alasta kattava maakunta. Kuntia yhdistävät pitkä historia ja kulttuuriperintö, samankaltainen elinkeinoelämä sekä yhteiset tulevaisuuden haasteet kuten poismuutto, pitkät välimatkat, koulutuspaikkojen lakkauttaminen ja vanheneva väestö. Seitsemän kansanedustajaa kahdestasadasta ei riitä mitenkään kantamaan oikeudenmukaisesti maantieteellisesti näin laajan alueen hyvinvointia. On selvää, ettei eteläläisillä ole ehyttä kokonaiskuvaa elämästä pohjoisessa. Lapin vasemmistonuoret vaatiikin eri vaalipiirien välisiin kansanedustajakiintiöihin muutoksia! Näissä tunnelmissa kohti loppukesää ja syksyn alkua!

-Jussi Öman/PJ Lapin Vasemmistonuoret

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Lavanu Kittilän kesämarkkinoilla

Lapin Vasemmistonuoret esittelevät omaa toimintaansa tulevana viikonloppuna 6.7.-7.7. Kittilän kesämarkkinoilla. Telttapaikalla tulee olemaan kahvitarjoilu ja lauantaina paikanpäältä voidaan tavoittaa Jussi Öman, Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja.

Lapin vasemmistonuorten toiminnasta kiinnostuneille paikalta saa esitteitä ja nopeimmille on tarjolla kangaskasseja. Lisäksi on mahdollisuus liittyä järjestöön.