lauantai 3. toukokuuta 2014

VAPPU!

Mediassa ounastellaan joka vappu sen sisällöstä, sen merkityksestä ja kenen sitä kuuluu juhlia. Lapin vasemmistonuorten puheenjohtajana, olen käynyt vuosittain kertomassa medialle työväen nuorison käsityksistä vapusta. Uuden Rovaniemen toimitus sai tänä vuonna typotettua sukunimeni ja pidettyä puoluetta sekä sen nuorisojärjestöä synonyymina, mutta vapun sanoma kuitenkin välittyi jutusta: Yhä moni nuori kokoontuu juhlimaan hyvinvointiyhteiskunnan peruspilaria, suomalaista työtä.

Vaikka korostankin vapun vasemmistolaisia perinteitä, henkilökohtaiseen vappuuni kuuluvat niin työväenlaulut kuin sima ja munkitkin. Nuorten tulisi löytää vappu työväenjuhlana, mutta vapun henki katoaa, jos kaikki eivät saisi sitä juhlia. Kuuluuhan perinteisiin arvoihin myös yhdessä tekeminen ja yhteiset saavutukset. 

Vasemmistolaista vappua vietetään ennen kaikkea Kemissä

Minulta on usein kysytty onko vappu työväen juhlana jo aikansa elänyt. Lapissa vasemmistoliike on ollut kautta aikain näkyvimpiä poliittisia suuntaumuksia, mutta marsseja marssitaan enää Kemissä ja Kolarissa. Koen , että suurin vaikuttava tekijä tähän on kansan yhteiskunnallinen piittaamattomuus. Kyse ei ole siitä, onko vasemmistolaisen vapun aika ohi, vaan kansan intohimottomasta suhtautumisesta politiikkaan sekä vapun kaupallistumisesta. Markkinatalous teki niinsanotusti joulut. Täytyy olla kuitenkin sokea, ollakseen näkemättä kaupunkien katujen punaliput ja viirit. Täytyy olla myös kuuro, ollakseen kuulematta vapun punaista sanomaa toreilla ja uutisissa.

Matkustin itse Kemiin vappumarssille, koska kotipaikkakunnallani Rovaniemellä ei ole marssittu aikoihin. En ollut ainoa ulkopaikkakuntalainen kulkueessa. Mielestäni ilmiö on konkreettinen viesti medialle: Perinteiselle vasemmistolaiselle vapulle marsseineen on yhä kysyntää. Kulkueessa marssiessani tunnen olevani omieni joukossa. Taustalla soivat tutut laulut, herättävät minussa voiman tunnetta. Mieleeni astuvat kuvat arjen sankareista, joiden käsien työlle aikamme rakentuu sekä ajatukset julmasta kansalaissodasta, mutta myöskin työväen yhtenäisyys ja nuorisoliitto, joka jo 70-vuotta on elämän oikeuksia puolustanut.

Marssi tuo kansaa yhteen

Marssiminen merkitsee minulle ennen kaikkea yhteen kokoontumista. Kulkueessa voimme kantaa ylpeänä lippuamme ja kunnioittaa työkansan saavutuksia. Vapun iskulauseet ovat säilyneet samankaltaisina jo vuosikymmenet. Se kertookin, että vielä on paljon parannettavaa. ”Rauha, kansanvalta ja oikeus” ovat sanoja, jotka näyttelevät yhä suurta roolia vappukulkueissa.

Lukiessani uutisia ja tovereitteni kertomuksia Helsingin synkistä välikohtauksista vapun juhlinnassa, ajatukseni täyttää pettymys. Hajottaessaan lippuja ja teljetessään rauhanomaisia marssijoita putkaan, Helsingin poliisi toimi juuri noita kolmea vapun perinteistä arvoa vastaan. Vaikkei vappumarssi olekaan mielenosoitus, näen toiminnan sananvapautta sekä kokoontumisoikeutta polkevana. On sääli, että juhla jonka teesit ja luonne ovat rauhanomaisia, saa osakseen väkivaltaa.

Punaliput salkoon ja marssille!

-Jussi Öman/Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja